Vanhasen kakkoshallitus antoi keskiviikkona 12.11. selopnteon eduskunnalle Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta, jossa tarkastellaan energiatulevaisuutta vuosina 2020 ja 2050. Live-Delfoin paneeli tarrautuu terrierin tavoin selonteon julkilausuttuihin ja piileviin lähtökohtiin. Selonteko löytyy Delfoi-kehittäjäyhteisön sivuilta http://edelfoi.ning.com/group/paja1415112008 .
Live-Delfoin tavoitteet ovat osallistavasti yleissivistäviä. Monenlaiset toimijat voivat toivottavasti mielekkäästi ja ymmärrystään lisäävästi osallistua "äänestyksiin" ja tulevaisuusvaihtoehtojen puntarointiin. Parhaimmillaan Delfoin käynnistämänä voi toteutua kansalaisen sivistyspolku: osallisuudesta kasvaa osallistumista ja osallistumisesta vaikuttamista.
Harjoituksen ja argumentoinnin avaa minipaneeli, johon kuuluvat Juha Nurmela (Tilastokeskus, kuluttajakäyttätyminen), Petri Tapio (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, liikenne), Kaisa Lindström (Otavan Opisto, ympäristö), Juhani Alanen (maakuntaneuvos, Suur-Savon Sähkö) ja Pentti Malaska (Rooman klubi, offline). Yleisö osallistuu äänestämällä kyselyyn.
Hallituksen strategialinjauksen mukaan energian kokonaiskulutus v. 2020 310 tWh. Tuki- ja sanktio-ohjauksella lasketaan saatavan 37 tWh:n säästön, kun muuten kulutus olisi 347 tWh.
Energia-delfoissa syyskuussa esitettiin argumentteja, että luku tulee olemaan radikaalisti toisenlainen pelkästään siksi, että energiaintensiivinen teollisuus tulee globaalisti asemoitumaan uudelleen.
Hallituksen strategialinjauksen mukaan vuoden 2010 paikkeilla saavutetaan sähkönuotannon omavaraisuus. VVM Jyrki Katainen on heittänyt ilmaan ajatuksen Suomesta energian vientimaana, mutta kukaan ei ole ottanut koppia, ei edes hän itse. Pallo taitaa olla vielä liian kuuma.
Hallituksen strategialinjaus lähtee Euroopan unionin asettamista tavoitteista, joiden mukaan v. 2020 taso on 38 % ja v. 2050 60%. Nykyään uusiutuvien energiamuotojen osuus on alle 30%.
Tuulivoiman tuotanto 17- ja metsähakkeen tuotanto kolminkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä ohjelman mukaan. Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen (tuuli, aurinko, maa, bio) investointitukia lisätään. Turpeelle (uusiutuvuus ja ympäristövaikutukset kiistanalaisia), tuulivoimalle ja biokaasulle annetaan syöttötariffi eli takuuhinta.
Hallituksen mitoitus edellyttää lisäydinenergian tuottamista valmisteilla olevan Olkiluodon yksikön lisäksi. Laskelmien mukaan yksi ydinyksikkö lisää riittää, mutta muitakin mielipiteitä on esitetty etenkin teollisuuden puolelta.
Kaksi näkökulmaa on ristiriidassa mutta kenties myös keskinäisriippuvuussuhteessa toisiinsa. Edullinen ja riittävä energiantuotanto on perusedellytys teollisuuden pysymiselle Suomessa. Toinen näkökulma on se, että energiasaatavuus on vain yksi osatekijä globaalissa teollisuuden uudelleenorganisoitumisessa, jossa kokonaistilanne tulee johtamaan energiaintensiivisen teollisuuden irrottautumiseen Suomesta joka tapauksessa.
Ydinenergian kohdalla on kaksi erityisongelmaa. Ydinteknologian riskit ovat pitkän elinkaaren ja tuhovaikutusten laajuuden takia käsittämättömät jopa siinä määrin, että ydinvoiman rakentaminen on mahdollista vain valtion "vakuuttamana". Markkinalähtöiset vakuutusmaksut nostaisivat ydinenergian tuotannon kannattanattomaksi. (Pentti Malaska)
Hallituksen ympäristö- ja energiastrategia edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja sitä kautta saatavaa energiahyötyä ja -säästöä mm. asumisessa ja liikenteessä. Selonteon mukaan rakentamista taajamien ulkopuolelle rajoitetaan ja rakentamisen energiatehokkuutta lisätään. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat. Vuonna 2004 kaupunkimaisissa kunnissa asui väestöstä 62,6 prosenttia koko väestöstä, kun kaikista työpaikoista kaupungeissa oli 71,6 %. Vastaavasti taajamakunnissa asui 17,1 % (työpaikkoja 13,5%) ja maaseutukunnissa 20,4% (työpaikkoja 14,9%). Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15000. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4000, mutta alle 15000. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15000 sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000. Ks. Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/suomi90/helmikuu.html .
Nykytasolla liikenteen energiankulutus on 52 tWh, josta bensiinin osuus on 22 tWh, dieselin 25 tWh ja muiden energialähteiden 5 tWh. Selonteko nojaa nykyiseen kehitystrendiin, jonka mukaan bensiinin käyttö vähenee ja muiden polttoaineiden (diesel, bio, sähkö) osuus lisääntyy.
Selonteon mukaan bensiini osuus v. 2020 on 31 % (nyt 42 %) ja v. 2050 28 %. Dieselin osuus on vastaavasti nyt 48 %, v. 2020 52 % ja v. 2050 51 %.
"Syöttötariffeista puhuttaessa ohjelma mainitsee tuulen lisäksi puuperäisen energian, jätepolttoaineet, lämpöpumput ja biokaasun. Jos tukisysteemit ulotetaan kaikkiin näihin energiamuotoihin, kuluttaja voi varautua maksamaan avointa vekseliä. Syöttötariffien tuonti merkitsee lyhyessä ajassa jo toisen massiivisen tukijärjestelmän luomista energiantuotannolle. Aiempi tukijärjestelmä on päästökauppa, joka tuottaa kohonneina sähkön hintoina pitkälti toista miljardia euroa ylimääräistä tuloa sähköntuottajille. Päästökaupan ajatuksena oli ohjata sähköyhtiöitä investoimaan lisätulojaan uusiutuvaan energiaan. Tätä eivät Fortum tai muut isot tuottajat Suomessa ole tehneet. Siksi tarvitaan uusi päällekkäinen tukisysteemi. Se merkitsee myös, päästökaupan tapaan, uudenlaista piiloverotuksen muotoa, jossa kuluttajilta kootaan yrityksille tukea valtion budjetin ulkopuolella." Heikki Arola HS 8.1.2008
Hallituksen ohjelma perustuu eri näkökulmien ja intressien tasapainotukseen, jossa korostuu kehityksen jatkuvuus ja trendinomaisuus. Mitkä tekijät voivat aiheuttaa epäjatkuvuutta, joka voi merkittävästi vaikuttaa strategian toteutumiseen?
1. Vaihtoehtoiset energiat http://abclocal.go.com/kgo/channel?section=news/local&id=6421958 2. Energiainnovaatiot http://abclocal.go.com/kgo/story?section=news/local&id=6421970 3. Esim. maaenergia: EGS ja GOOGLE (Yhdysvalloissa lasketaan että maan povessa uinuu 2000-kertaisesti se energiamäärä mitä tarvitaan http://www.sciam.com/article.cfm?id=google-invests-in-geotherma , video "Enhanced Geothermal Systems" http://www.youtube.com/watch?v=O6r_3AgI49Y . 4. Esim. tuulienergia: offshore (viedään tuulimyllytr avomerelle, jossa tuuli on voimakkaampaa ja ympäristöhaitat pienempiä http://www.sciam.com/article.cfm?id=offshore-wind-may-power-the-future)
5. Energiansäästö/kulutus: matalaenergia-plustalot, säästäminen, paikallisenergiat 6. Uudet sosiaaliset liikkeet: porkkanamafia, ilmastotalkoot. facebook (kohdentuminen-tutkiminen-tieto-toiminta: osallisuus-osallistuminen-vaikuttaminen), yritysten viherpesu (Vihreä lanka ), hiilijalanjälki http://www2.hs.fi/extrat/hsfi/omaelama/hiilijalanjalki/. 7. Haasteet: Yhdysvalloissa (National Science Association) on tänä vuonna asiantuntijaäänestyksin päädytty seuraavaan ympäristökysymysten tärkeysjärjestyksessä olevaan haasteluetteloon: 1. Make solar energy economical, 2. Provide energy from fusion, 3. Provide access to clean water, 4. Reverse-engineer the brain, 5. Advance personalized learning, 6. Develop carbon sequestration methods, 7. Restore and improve urban infrastructure, 8. Engineer the tools of scientific discovery, 9. Advance health informatics, 10. Prevent nuclear terror, 11. Engineer better medicines, 12. Manage the nitrogen cycle, 13. Enhance virtual reality , 14. Secure cyberspace . Internetissä http://www.nationalacademies.org/gces/#The_NRC_Committee_s_Task
8. Muita kiistakysymyksiä: hintasuhteiden vaikutus kehitykseen, windfall -vero, vesivoima (Vuotos ja Kollaja), bio- ja jäte-energian hyödyntäminen
